Kunnallisvero 2026: vertaa kuntien veroprosentteja

Mikä kunnallisvero on ja mihin se menee?

Kunnallisvero on kotikunnallesi maksettava tulovero, jonka prosentin kunta päättää itse. Sillä rahoitetaan kunnan omat tehtävät: varhaiskasvatus, perusopetus, kirjastot, kaavoitus, kadut ja kulttuuri. Sosiaali- ja terveyspalvelut eivät enää kuulu tähän joukkoon — ne siirtyivät hyvinvointialueille vuoden 2023 uudistuksessa, ja niiden rahoitus siirtyi samalla valtiolle.

Juuri siksi kunnallisveroprosentit ovat nykyisin selvästi matalampia kuin ennen vuotta 2023. Prosentit vahvistetaan vuosittain Verohallinnon päätöksellä; vuoden 2026 päätös on VH/6585/00.01.00/2025.

Paljonko kunnallisvero on vuonna 2026?

Manner-Suomen 292 kunnassa prosentti vaihtelee 4,7 ja 10,9 välillä. Mediaani on 8,9 % ja painottamaton keskiarvo 8,82 %. Suurin osa kunnista on 8:n ja 9:n välillä; alle seitsemän prosentin pääsee vain kourallinen kuntia.

Ero ääripäiden välillä on 6,2 prosenttiyksikköä. Se kuulostaa pieneltä, mutta 40 000 € vuosipalkalla ja ilman kirkollisveroa se tarkoittaa 2 208,57 € vuodessa: Kauniainenissa veroa menee 4 942,03 € ja Pomarkkussa 7 150,60 €. Mediaanikunnassa summa olisi 6 438,16 €.

Missä kunnallisvero on matalin ja missä korkein?

Kymmenen matalinta ja kymmenen korkeinta, ja mitä kukin tarkoittaa 40 000 € vuosipalkalla ilman kirkollisveroa:

Oman kuntasi tarkan prosentin löydät yllä olevan laskurin valikosta — siinä ovat kaikki 292 mannerkuntaa prosentteineen.

Listojen päistä näkee myös sen, miksi pelkkä prosenttivertailu voi johtaa harhaan. Ääripäät ovat harvinaisia: valtaosa kunnista asettuu kahdeksan ja kymmenen prosentin väliin, ja kymmenen matalimman joukkoon pääseminen vaatii selvästi keskimääräistä vahvempaa veropohjaa. Kahden satunnaisen kunnan välinen ero on siksi tyypillisesti alle prosenttiyksikön — eli muutamia satoja euroja vuodessa, ei tuhansia.

Miten kunnallisvero lasketaan?

Kunnallisveroa ei lasketa bruttopalkasta vaan verotettavasta ansiotulosta, joka syntyy vasta kaikkien vähennysten jälkeen: tulonhankkimisvähennys, pakolliset eläke-, työttömyys- ja päivärahamaksut sekä perusvähennys. Vuodesta 2023 lähtien pohja on täsmälleen sama kuin valtion tuloverossa — aiemmin niillä oli omat pohjansa, ja tätä vanhempaa tietoa näkee verkossa yhä.

Kaksi asiaa seuraa tästä. Ensinnäkin yksi prosenttiyksikkö kunnallisveroa ei maksa yhtä prosenttia palkasta vaan vähemmän: 40 000 € palkalla noin 356,22 € vuodessa. Toiseksi työtulovähennys pienentää myös kunnallisveroa: se tehdään ensin valtion verosta ja loput jaetaan kunnallisveron, sairaanhoitomaksun ja kirkollisveron kesken näiden suhteessa. Pienillä palkoilla kunnallisvero voi siksi jäädä kokonaan nollaan, olipa kunnan prosentti mikä tahansa.

Kannattaako muuttaa halvemman kunnallisveron kuntaan?

Ensin kannattaa laskea, mistä on kyse. Ääripäiden välinen 2 208,57 € vuodessa on iso raha, mutta kahden todellisen vaihtoehdon — vaikkapa naapurikuntien — välillä ero on tyypillisesti muutamia satoja euroja vuodessa. Käytä laskuria omilla kunnillasi ja omalla palkallasi äläkä ääriarvoilla.

Sitä vastaan on syytä laskea asumisen hinta ja työmatka, jotka menevät usein päinvastaiseen suuntaan: matalimman veroprosentin kunnat ovat tyypillisesti myös kalleimpia asua. Tämä laskuri kertoo vain veroeron, eikä se tiedä mitään asuntojen hinnoista tai matkakuluista.

Miksi kunnallisvero ei näy palkkakuitissa omana rivinään?

Koska työnantaja ei pidätä kutakin veroa erikseen. Palkasta pidätetään yksi ennakonpidätysprosentti, joka sisältää valtion tuloveron, kunnallisveron, mahdollisen kirkollisveron, sairaanhoitomaksun, päivärahamaksun ja Yle-veron yhtenä lukuna. Verohallinto jakaa summan jälkikäteen oikeille tahoille. Kunnallisveron oman osuutensa näet vasta verotuspäätöksestä — tai tästä laskurista.

Sama koskee kirkollisveroa. Kun eroat kirkosta, palkkakuittiin ei ilmesty uutta riviä, vaan verokortin prosentti on seuraavana vuonna hieman matalampi. Siksi moni ei huomaa kunnallisveron tai kirkollisveron vaikutusta lainkaan ennen kuin vertaa kahta kuntaa rinnakkain, kuten yllä olevassa laskurissa.

Milloin kotikunta ratkaistaan?

Verovuoden 2026 verotuksessa ratkaisee kotikuntasi 31.12.2025, eli edellisen vuoden viimeisenä päivänä. Jos muutat kesken vuoden 2026, kunnallisveroprosenttisi ei muutu sinä vuonna lainkaan — uusi kunta alkaa vaikuttaa vasta seuraavan vuoden alusta. Sama koskee seurakuntaan kuulumista: kirkosta eroaminen kesken vuoden ei poista kuluvan vuoden kirkollisveroa.

Käytännössä muuton verovaikutus alkaa siis vasta seuraavan vuoden tammikuussa, ja loppuvuodesta muuttavalla ero voi olla vuoden verran odottamista. Ajoituksella on siis merkitystä: joulukuussa muuttava saa uuden kunnan prosentin käyttöön heti seuraavan vuoden alusta, kun taas tammikuussa muuttava maksaa vanhan kunnan mukaan vielä lähes kaksitoista kuukautta.

Mitä tämä laskuri ei näytä?

Laskurissa ovat kaikki 292 Manner-Suomen kuntaa, mutta eivät Ahvenanmaan 16 kuntaa. Niiden prosentit ovat aivan eri tasolla (17–19,7 %), koska maakunta ei ollut hyvinvointialueuudistuksessa mukana, ja koko laskentaketju on siellä erilainen — muun muassa Yle-veroa ei peritä lainkaan. Koska ketjua ei ole voitu tarkistaa Ahvenanmaan osalta virallista laskuria vastaan, kunnat on jätetty pois sen sijaan että näytettäisiin luku, johon ei voi luottaa.

Samasta syystä laskuri tarjoaa vain evankelisluterilaisen kirkollisveron. Ortodoksisen kirkkokunnan prosentit ovat Verohallinnon päätöksessä, mutta niitä ei ole voitu tarkistaa, joten niitä ei näytetä. Käytä näissä tapauksissa Verohallinnon omaa Veroprosenttilaskuria. Koko palkan erittelyn saat palkkalaskurista.