Paljonko palkasta jää käteen vuonna 2026?
Bruttopalkan ja tilille tulevan summan välissä on kuusi erillistä erää, ja ne menevät neljälle eri taholle. Valtion tulovero menee valtiolle, kunnallisvero kotikunnallesi, kirkollisvero seurakunnalle, sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu Kelalle ja Yle-vero Yleisradiolle. Näiden lisäksi palkasta pidätetään työeläkevakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu, jotka eivät ole veroja vaan vakuutusmaksuja — siksi ne eivät sisälly veroprosenttiisi.
Suuruusluokka Helsingissä ja kirkkoon kuuluvana: 20 000 € vuosipalkasta jää käteen 18 083,50 €, 30 000 € palkasta 25 012,51 €, 40 000 € palkasta 31 212,01 € ja 60 000 € palkasta 41 841,16 €. Osuus pienenee matkan varrella: ensimmäisessä tapauksessa käteen jää noin 90,4 prosenttia palkasta, viimeisessä enää noin 69,7 prosenttia. Se ei ole virhe vaan progressio: veroasteikko kiristyy portaittain ja työtulovähennys pienenee tulojen kasvaessa.
Miten palkan verotus lasketaan vaihe vaiheelta?
Järjestys on laissa määrätty eikä sitä voi vaihtaa, koska jokainen vaihe lasketaan edellisen tuloksesta. Esimerkkinä 40 000 € vuosipalkka Helsingissä:
- Palkasta lasketaan työeläkevakuutusmaksu 7,3 % (2 920,00 €), työttömyysvakuutusmaksu 0,89 % (356,00 €) ja päivärahamaksu 0,88 % (352,00 €).
- Palkasta vähennetään tulonhankkimisvähennys 750 €. Näin saadaan puhdas ansiotulo: 39 250 €. Tässä kohtaa maksuja ei vielä vähennetä — se on koko ketjun yleisin virhe.
- Vasta nyt puhtaasta ansiotulosta vähennetään edellä lasketut kolme maksua. Jäljelle jäävästä summasta lasketaan perusvähennys, joka on täysimääräisenä 4 265 € ja pienenee 18 prosentilla ylimenevästä osasta. Tällä palkkatasolla siitä ei jää enää mitään.
- Tulokseksi saadaan verotettava ansiotulo 35 622 €, ja se on yksi ja sama pohja sekä valtion- että kunnallisverolle. Siitä lasketaan valtion tulovero (5 708,96 €), kunnallisvero (1 887,97 €), kirkollisvero (356,22 €) ja sairaanhoitomaksu (391,84 €).
- Näistä vähennetään työtulovähennys 3 345,00 €, ensin valtion verosta ja loput muiden kesken suhteessa. Päälle tulevat vielä päivärahamaksu ja Yle-vero (160,00 €), jotka eivät saa vähennystä. Veroa jää 5 511,99 €.
- Nettopalkka on brutto miinus verot miinus ne kaksi vakuutusmaksua, jotka jäävät verojen ulkopuolelle: 31 212,01 € vuodessa.
Miksi verotettava tulo on paljon pienempi kuin palkka?
Koska kolme vähennystä pienentää pohjaa ennen kuin yhtään prosenttia lasketaan. Tulonhankkimisvähennys 750 € saadaan automaattisesti eikä sitä tarvitse vaatia. Pakolliset eläke-, työttömyys- ja päivärahamaksut vähennetään myös, koska ne ovat pakollisia. Perusvähennys taas on tarkoitettu pienituloisille: se on täysimääräinen vain silloin, kun jäljelle jäävä tulo on sitä pienempi, ja sulaa pois 18 prosentin vauhtia.
Yhteisvaikutus on suuri. 40 000 € palkasta verotettavaa ansiotuloa on 35 622 € — noin 4 378 € vähemmän. Jos laskisit veroasteikon suoraan bruttopalkasta, saisit selvästi liian ison luvun.
Miksi pienestä palkasta ei mene veroa juuri lainkaan?
Työtulovähennyksen takia. Se on 18 prosenttia palkasta, enintään 3 430 €, ja se otetaan suoraan verosta pois — ei tulosta. Pienemmillä palkoilla vähennys on suurempi kuin koko vero, jolloin valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero ja sairaanhoitomaksu nollautuvat kokonaan.
20 000 € vuosipalkalla veroa jää maksettavaksi vain 278,50 €, ja se koostuu kokonaan kahdesta erästä, jotka eivät saa työtulovähennystä: Yle-verosta (102,50 €) ja päivärahamaksusta (176,00 €). Ylijäävää vähennystä ei makseta takaisin — verot eivät voi mennä miinukselle.
Miksi nettopalkka voi laskea, kun bruttopalkka nousee?
Tämä on ketjun ainoa kohta, jossa niin käy, ja se johtuu päivärahamaksun tulorajasta. Raja on 17 255 € vuodessa, ja se toimii kynnyksenä: rajan alapuolella maksua ei peritä lainkaan, rajalla se peritään koko tulosta — myös siitä osasta, joka jää rajan alle.
Käytännössä 17 254 € vuosipalkalla veroa menee 33,85 € ja yhtä euroa suuremmalla palkalla 185,72 €. Yksi euro lisää palkkaa maksaa siis 151,87 €. Kuukausipalkkana raja osuu noin 1 437,92 € kohdalle. Laskurin kuvaaja näyttää tämän pykälänä.
Miksi eläke- ja työttömyysvakuutusmaksu eivät näy veroprosentissa?
Koska ne eivät ole veroja. Työeläkevakuutusmaksu (7,3 %) kerryttää omaa eläkettäsi ja työttömyysvakuutusmaksu (0,89 %) oikeuttaa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Yhteensä ne ovat 8,19 prosenttia palkasta, ja työnantaja pidättää ne erikseen verokortin prosentin päälle. Verohallinto mainitseekin ne omissa esimerkeissään erikseen juuri tästä syystä.
Käytännön seuraus kannattaa tietää: jos verokortissasi lukee esimerkiksi 14,0 prosenttia, palkastasi ei jää käteen 86,0 prosenttia vaan noin 78,0 prosenttia — ero on juuri nämä kaksi maksua. Ne kuitenkin vähennetään verotuksessa, eli ne pienentävät sitä pohjaa, josta verot lasketaan. Sairausvakuutuksen päivärahamaksu on erikoistapaus: se vähennetään samalla tavalla, mutta se sisältyy silti verokortin prosenttiin.
Kuinka paljon kotikunta vaikuttaa nettopalkkaan?
Kunnallisveroprosentti on kunnan itsensä päättämä, ja ero päiden välillä on 6,2 prosenttiyksikköä: matalin on Kauniainen (4,7 %) ja korkein Pomarkku (10,9 %). Mediaani on 8,9 % ja keskiarvo 8,82 %.
Rahassa: 45 000 € vuosipalkalla ja ilman kirkollisveroa veroa menee Pomarkkussa 9 217,55 € ja Kauniainenissa 6 727,10 € — eroa 2 490,45 € vuodessa. Ratkaiseva on kotikuntasi 31.12.2025, ei se, missä asut kesken vuoden. Kaikkien 292 mannerkunnan vertailun löydät kunnallisverolaskurista.
Mitä tämä laskuri ei laske?
Laskuri koskee yhtä 18–64-vuotiasta palkansaajaa Manner-Suomessa, jolla ei ole alaikäisiä lapsia, muita tuloja eikä erikseen vaadittavia vähennyksiä. Ulkopuolelle jäävät tarkoituksella: eläke ja etuudet (eri ketju — ei työtulovähennystä, mutta eläketulovähennys ja korotettu sairaanhoitomaksu), pääomatulo, yrittäjän YEL- ja MYEL-tulo, matkakulut ja muut erikseen vaadittavat vähennykset, yli 64-vuotiaiden korotettu työtulovähennys, alaikäisten lasten korotukset ja Ahvenanmaa, jolla on oma järjestelmänsä eikä Yle-veroa lainkaan. Kirkollisvero lasketaan aina evankelisluterilaisen kirkon prosentilla; ortodoksisen kirkkokunnan prosentti voi poiketa siitä, eikä sitä ole voitu tarkistaa virallista laskuria vastaan.
Nämä eivät puutu vahingossa. Ne on jätetty pois, koska niiden laskentaa ei ole voitu tarkistaa virallista laskuria vastaan, ja tarkistamaton luku olisi huonompi kuin rehellinen puute. Jos tarvitset jonkin näistä, käytä Verohallinnon omaa Veroprosenttilaskuria, joka ei vaadi kirjautumista OmaVeroon. Pelkän verokorttiprosentin saat nopeimmin veroprosenttilaskurista.